Selasa, 03 September 2013

KONSEPTU LOGIKAL

Definisaun husi “Konseiptu Logikal“

Konseiptu katak: atu tetu hanoin ka ideas ne’ebe atu kolia sai liu husi liafuan.
Logikal mai husi liafuan Grego, katak Logos, ne’ebe signifika resultadu husi hanoin ka ideas ne’ebe tetu ona antes koalia sai, no fo sai hanoin ka ideias hirak ne’ebe tetu ona liu husi lingauzem.
Konseptu logikal katak: Ideias ka hanoin ne’ebe tetu ona, ideias no hanoin hirak ne’e fo sai liu husi liafuan. Ne’e siginifika katak komprende saida maka atu hato’o ka kolia sai no liafuan hirak ne’ebe koalia bazeia ba realidade ne’ebe akontese, kauza husi akontesimento ne’e no mos konsekuensia husi akontesimentu ne’e.

Tipu Konseiptu Logikal

Kauza: akontesementu ida ne’ebe fo forsa generativa (akontesimentu ne’ebe origem no sempre akontese antes), ne’ebe maka sai hanesan buat ida nia hun ka abut.

Faktu: Mai husi lian Latina katak Factum ne’ebe signifika katak buat ne’ebe halo ka halo ona, ka buat ne’ebe maka akontese duni. Faktu hare’e liu ba diverifikasaun informasaun ka situasaun ne’ebe akontese iha passado ka presente ne’ebe tuir realidade (Realistiku)

Konsekuensia: Resultadu Husi hahalok (ka desijaun) ne’ebe foti husi ema ne’ebe halo desijaun. Konsekuensia katak resultadu ne’ebe ita tenke lori husi hahalok ne’ebe ita halo ka desijaun ne’ebe ita foti, resolve problema, no planu ka asaun ne’ebe foti ona. Konsekuensia sai hanesan resultadu ikus husi kauza no faktu ne’ebe iha.

Konsekuensia fahe parte tolu:
Konsekuensia Positivu: exemplos ne’ebe iha, feto sei hala’o diak ninia knaar iha uma.
Konsekuensia negativu: exemplos ne’ebe iha, Feto sei lakon informasaun, feto sei la desenvolve an iha moris politika.
Konsekeunsia Neutral: exemplos ne’ebe iha, partisipasaun feto iha nivel hotu- hotu.

1 komentar:

Timor Leste Munisipiu Map point